Siɣlɛŋgbɛm fɛyɩ tʊ

Kpɩna naayɛ wɛɛ, afɛyɩna siɣlɛŋgbɛm waa. Kpɩna ana payaɣ se siɣlɛŋgbɛm fɛyɩ tɩnaa. A-taa sakɩyɛ fɛyɩnɩ ɖɔɖɔ mɔɔ a-tomnasɩ taa.

Siɣlɛŋgbɛm fɛyɩ waa tuu tataa kutuu. Ɛlɛ, kpɩna wena azɛnɩ siɣlɛŋgbɛm waa yɔ, alɛ ɖɔŋ a-nɩŋgbanzɩ yɔɔ. Tɛtɛ kpɩna ɖɔŋ naŋgbanzɩ naanza yɔɔ. Ɛyʊ n̂ɔɖɔŋ naŋgbanzɩ naalɛ yɔɔ. Sumasɩ ñakʊyʊʊ ɛsɔdaa.

Siɣlɛŋgbɛm fɛyɩ waa taa lɛ, ɖɩnaɣ mukuuliŋ, atanikasɩ nɛ sonzoo ndɩ ndɩ. Tɛtʊ siɣlɛŋgbɛm waa mʊʊ nɛ pacakɩ wewuu. Wezuu kpɛlɛkʊʊ tɩlɩyʊ sɔsɔ, ɖajaa Jean-Baptiste de Lamarck n̂ɩnɩnɩ nɛ ɛna se siɣlɛŋgbɛm waa tomnasɩ wɛ ndɩ kpem nɛ kpɩna lɛɛna. Po-tomnasɩ wɛ ɖɔɖɔ ndɩ nɛ ɛyʊ tomnaɣ. Ɖajaa Jean-Baptiste de Lamarck kɛ Fransɩɩ tʊ.

Pɩnaɣ 1806 taa ɖajaa Jean-Baptiste de Lamarck yɔɔdɩ tɔm nɛ pɩlɩɩnɩ tɛyɩtʊ ndʊ tɩwɛ siɣlɛŋgbɛm fɛyɩ tʊ nɛ ɛyʊ pɛ-hɛkʊ taa yɔ tɩ-yɔɔ. Ɛma takayaɣ nakɛyɩ nɛ ɛkɛdɩ ka-taa tɛyɩtʊ ndʊ tʊ-tɔm. Pɩnzɩ lutozo mpilim kɛ ɖaɖaa Jean-Baptiste de Lamarck kpaɣ nɛ ɛmanɩ ɛ-takayaɣ ŋga. Pʊ-tɔbʊʊ se ɛma ɛ-kɛ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1815 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1822 ñɩŋga taa. Ɛma ka-taa ɖɔɖɔ se tɛtɛ kpɩna wena afɛyɩnɩ siɣlɛŋgbɛm waa yɔ, aka liɖe.

Ɛyʊ wɛnɩ silɛŋgbɛm. Kpɩna sakɩyɛ lɛɛna wɛnɩ ɖɔɖɔ siɣlɛŋgbɛm. Ɖɔɖɔ ɛzɩ ɛyʊ yɔ, mbʊʊ kpɩna ana awɛnɩ mɔɔ a-tomnasɩ taa.

Pɩnaɣ 2005 ñɩŋga taa pañɩnaa nɛ patɩlɩ tɛtɛ kpɩna ndɩ ndɩ ñʊʊ. Pañɩnaa lɛ, pana se atalɩ ɛgbɔʊ 1,7 halɩ pɩtalɩ ɛgbɔʊ 1,8 mbʊ yɔ. Tɛtɛ kpɩna ana a-taa lɛ, siɣlɛŋgbɛm waa fɛyɩ tɩnaa talɩ ɛzɩ 990 mbʊ yɔ. Kedeŋa kpeekpe yɔɔ tɛtɛ kpɩna wena afɛyɩnɩ mɔɔ cikpena nɛ hosi ndɩ ndɩ a-tomnasɩ taa yɔ, atalɩ ɛzɩ 360 000 mbʊ yɔ.

Piyele tɛtɛ kpɩna wena alɛ wɛnɩ mɔɔ sɔsɔna nɛ cikpena nɛ hosi ndɩ ndɩ nɛ lila ndɩ ndɩ yɔ, a-tomnasɩ taa yɔ, alɛ kpɛndɩ ceeka 45 000.