Sɛŋkɩ (zinc)

Pɩlɩɩna Wikipediya

Kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ wonuu nakʊyʊ wɛɛ nɛ payaɣ-kʊ se sɛŋkɩ. Kɩ-kɩlɛmʊʊ yaa ki-kumoɖe lɛ Zn. Kɩ-mayaɣ ñɛkɛ 30. Kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ wonuu sɛŋkɩ wɛ ɖeyi ɖeyi ɛzɩ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ wonuu ŋgʊ payaɣ se mañɩzɩyɔm yɔ. Sɛŋkɩ mʊʊ kalɩkɔdaɣ. Kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ wondu ɖɔ pɩdɩɩfɛyɩ Tɛtʊ pɔɔɖɛ taa. Kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ wondu ndʊ tɩkɩlɩ tɔyʊʊ sɛŋkɩ yɔ tɩkpɛndɩ 23. Pʊ-tɔbʊʊ se kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ wondu nɛɛlɛ nɛ naadozo (23) tɩ-wayɩ lɛ, sɛŋkɩ kɩlɩna kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ wondu lɛɛtʊ tɔyʊʊ. Sɛŋkɩ taa wondu kagbaanzɩ natʊyʊ wɛɛ, tɩlɩ ɖama ɖeyi ɖeyi. Wondu kagbaanzɩ ndʊ tɩwɛ sɛŋkɩ taa, tiituu, tɩɩkɛʊ lone.

Ñɩɣlɩm tɛtʊ ndɩ ndɩ wɛ sɛŋkɩ taa. Ɛlɛ, ñɩɣlɩm tɛtʊ ndʊ payaɣ se sɩfaleriti (sphalérite) yɔ, ndʊ kɩlɩna tɔyʊʊ sɛŋkɩ taa nɛ pɩkɩlɩ. Ñɩɣlɩm tɛtʊ ndʊʊ payaɣ se sɛŋkɩ tɛ silifiiri (sulfure de zinc). Pɩnaɣ 2010 ñɩŋga taa pohuyi sɛŋkɩ pɩtalɩ tɔɔnɩ waa miiliyɔɔ waa nasɩlɛ nɛ nɩɩnʊwa (250) kedeŋa kpeekpe yɔɔ. Sɛŋkɩ tɔɔnɩ waa mɩnʊʊ yɔɔ lɛ, panaɣ tɔɔnɩ waa 21,2 Ositralii ɛjaɖɛ taa nɛ 16,8 Siini ñɩnɖɛ taa. Pɩnaɣ 2010 ñɩŋga ŋga ka-taa Siini nɛ Peruu nɛ Ositralii pa-ajɛya tasɩ huyuu sɛŋkɩ tɔɔnɩ waa miiliyɔɔ waa hiu nɛ naalɛ (12) nɛ pʊsɔzɩ kedeŋa kpeekpe sɛŋkɩ tɔɔnɩ waa mba pohuyaa yɔ pɔ-yɔɔ. Sɛŋkɩ tɛ tɔɔnɩ waa mba pɔsɔza mbʊ yɔ, pɔ-tɔɔnɩ waa mɩnʊʊ yɔɔ lɛ, Siini ɛjaɖɛ huyi tɔɔnɩ waa 29,2. Peruu ɛjaɖɛ ñohuyi tɔɔnɩ waa 12,7 nɛ Ositralii ɛjaɖɛ ñohuyi tɔɔnɩ waa 12,1.