Pliitɔɔ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Pliitɔɔ kɛna wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga nakɛyɛ. Wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩnzɩ kpeekpe taa lɛ, tɩyɩŋga kanɛ ŋga kɩlɩna paɣlɩka: kɛ-tɛ hɛkʊ taa faawʊ cɩŋga wɛ kilomɛtanaa 2 372. Tɩyɩŋga ŋga hʊŋ hilimiye taa lɛ kɛkɛ naalɛ Erisi wayi. Pʊyɔɔ lɛ wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga Pliitɔɔ kɛna tɩyɩŋga nakʊ ŋga ŋga kakɩlɩ paɣlʊ tɩyɩnzɩ nakawaa mba pa-taa nɛ hiu ŋga hʊŋ hilimaɣ taa yee pɛkpɛndɩna tɩyɩnzɩ cikpesi kɩmalasɩ kɔyɔ.

Wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga ŋga payaɣ se Nɛptiini yɔ kawayɩ kpam lɛ Pliitɔɔ panaɣkpaagba, nɛ tɩyɩŋga kɛnɛ koposina wɩsɩ ɛzɩ 30 nɛ 49 UA yɔ pɛhɛkʊ taa. Pɩnaɣ 1930 kɛ Amerika tɩyɩnzɩ kpɛlɛkɩyʊ Clyde Tombaugh ñɩnaa nɛ ɛlɩɩ kɔyɔɔ nɛ pakpaɣ-kɛ ɛzɩ wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga. Pɩnzɩ mɩnɩŋ nɛɛlɛ tɛŋgaɣ lɛ nɛ pɩnzɩ mɩnɩŋ nɛɛlɛ nɛ kʊɖʊmaɣ paɣzaɣ lɛ, paɖaɣnɩ naʊ tɩyɩnzɩ nzɩ sɩcɔʊ wɩsɩ nɛ sɩtaŋ yɔ sakɩyɛ; ppɩkɩlɩna Eriisi.

Wayɩ nɛ wayɩ tɩyɩŋga kɛnɛ kakɩla paɣlɩɣ nɛ yʊŋ ɖɔɖɔ kɛ Pliitɔɔ. Pliitɔɔ taa nɛ meetaanɩ hɔɔlasɩ, pɩtasɩna ɖombe nɛ azɔtɩ. Tɩyɩŋga ŋga kɛ-hɛkʊ taa faaʊ ciŋga ɖaalakɩŋ taa wɛ ɛzɩ napʊlɛ taa yee pɛtɛyɩ Fenaɣ hɛkʊ taa ŋga naputozo yɔ.

NASA lɔ ɛsɔtaa kɔlaɣ fenaɣ taa pɩnaɣ 2006 kɛ loyuu kɩluzʊʊ ŋgʊ kɩñɩnɩɣ wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩnzɩ taa yɔ, New Horizons, nɛ kɩtalɩ Pliitɔɔ hasɩyaɖɛ fenaɣ 14 pɩnaɣ 2015. Ki-seɣa taa wɛ kilomɛtanaa 11 095 nɛ loyuu kiluzuu ŋgʊ lɛ kacalaɣ ŋgʊ ŋgʊ kɩpɩzaa kɩsʊʊ Pliitɔɔ taa camɩyɛ yɔ. Kɩkʊyɩna tɛtaa nɛ kɩtalɩ Pliitɔɔ lɛ kilomɛtanaa miliyaarɩwaa 6,4 kɩlaba.