Mediteranee Teŋgu
Mediteraniya kɛna teŋgu ŋgʊ ketenzi cɔ; kpɛɛɛ nɛ pɩta yɔ. Ɛlɛ kɩyɔɔlʈaɖɩɣ kpɩɖɩ kpɩɖɩ. Pɩtʊlɩna ɖoli pazɩ. Teŋgu ŋgʊ kɩwɛ Eerɔpɩ, Afrika nɛ Azia pɛ-hɛkʊ taa. Pamaazɩ-kʊ nɛ pɔcɔɔ pɩtaa yɔ, pɩlakɩ ɛzɩ 2,5 millions km2 mbʊ yɔ. Kɩna Atlantiki lɩŋgamʊʊ patamsɩ ɖama nɛ ɖoli nɛ ɖɩnɛ walanzɩ taa maɣnɩ ɛzɩ 14km2 yɔ.
Hɩɖɛ nɖ paya teŋgu ŋgʊ mbʊ yɔ, ɖɩlɩna latin kʊnʊŋ taa; nɛ ɖɩtɔbʊʊ kɛlɛ se lɩm mbʊ tɛtʊ cɔɔ-pʊ kpɛɛɛ nɛ pɩta yɔ. Ɖooo lɔŋ taa lɛ, Mediterrania kaakɛ teŋgu ŋgʊ kɩ-yɔɔ palakaɣ tadɩyɛ yɔ. Lɔŋsɩnɖaa nɛ tɩlɩya ndɩ ndɩ pakataɣ ɖɔɖɔ peeɖe. Ɖɩnaɣ Mezopotania tɩlɩtʊ, Egypti nɛ Persia nɛ Fenecia nɛ Kartyagen nɛ Berbernaa nɛ Grecia nɛ Romaa mba patɩlɩtʊ. Pɩkpaɣʊ nɛ ɖooo kiɖe tɛɛ yɔ mbʊ mbʊ pɩɖɔma peeɖe yɔ pɩwɛna wazaɣ sɩŋŋŋ kɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ ɛsa-kuliye taa pɩlɩna kapaɣlɩka yɔɔ.
Mediteraniya teŋgu nɛ Atlantiki lɩŋgamʊʊ patamsɩ ɖama nɛ Gibraltar lɩɩyɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa nɛ. Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ, Marmara Teŋgu nɛ Teŋgʊ Kɩkpɛdʋʋ patamsɩ ɖama nɛ Dardanelles nɛ Bosphore. Suez Teŋgu nɛ Mediteraniya teŋgu patamsɩ ɖama nɛ Teŋgu Kɩsɛɛmʋʋ. Pɩkɛ teŋgu ŋgʊ kɩɖɩɣ hɔɔlʊ kʊɖʊmʊʊ yɔ nɛ ajɛya 23 nɔnɔsɩ tʊlɩ nɛ kʊyɔɔ. Ɛlɛ ajɛya nayɛ wɛɛ nɛ acɔʊ a-taa kikiii nɛ Mediteraniya Teŋgu tɔm. Rusii ajɛya kɩgaʊ ŋgba tɔŋ se Mediteraniya Teŋgu kɛ teŋgu ŋgʊ paapɩzɩɣ payaa-kʊ kʊɖʊmʊʊ kpayɩ yɔ. Size teŋgunaa sakɩyɛ tɩŋgʊ nɛ kɩ-taa nɛ pɛɖɛʊ hɔɔlɩŋ lɛɛŋ taa. Adriyatiki Teŋgu tɔm pakpakɩɣna nɛ pɔyɔɔdɩɣ tɔm ndʊ.
Mediteraniya teŋgu hɔɔlʊ taa nikaɣ nɛ sʊŋga pɔ-tɔm wɛ hɛɛɛ. Ɛlɛ wɩlɩŋ alɩwaatʋ taa lɛ wɩlɩŋ nɛ sʊŋga pɛwɛ ɖɔɖɔ sɩŋŋŋ. Peeɖe ɖɔɖɔ mbʊ yɔ, yolim taa ɛsɔtaa wɛ kaɖɛ. Tɛʊ ɛtɔmaa kɩnɩɣ, kɩnɩɣ ɖɔɖɔ kadadayaɣ nɛ tɛtʊ ɖɛɛ lɩm ɖɔɖɔ. Alɩwaatʋ natʊyʊ taa tɛʊ pɩzɩɣ kɩnɩɩ ɛzɩ fenasɩ naadozo yaa pɩɖɛɛ pɩyɔɔ. Pʋyɔɔ yɔɔ yolim tɩkɩ lɛ, lim kɩlɩʊ nɛ pɩsʊʊ ɛyaa yɔɔ yem yem. Mbʊ pɩlaba Vaison-la-Romaine taa pɩnaɣ 1992 nɛ ɖɔɖɔ Aude taa pɩnaɣ 2000 taa. Mediteraniya Teŋgu taa lɩm sɔʊ nɛ pɩkɩlɩɣ Atlantiki Teŋgu taa lɩm mbʊ pʋyɔɔ yɔ pɩkpeŋ kamaɣ fɛyɩ.