Japɔŋ kʊnʊŋ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Japɔŋ kʊnʊŋ kɛ kʊnʊŋ ŋgʊ pɔyɔɔdʊʊ kʊ Japɔŋ ɛjaɖɛ taa yɔ, kʊnʊŋ ŋgʊ Japɔŋ samaɣ yɔɔdʊʊ. Pɩtaha- kʊ waɖɛ se kɩ-kɛ kʊnʊŋ sɔsɔʊ paa kɩ-kɛ kʊnʊŋ ŋgʊ pamaɣ kʊ takayasɩ sɔsɔsɩ nɛ sukulɩ takayasɩ taa yɔ. Yuda ñɩma mba pamɩzɩ ɛjaɖɛ taa yɔ pɔyɔɔdʊʊ ɖɔɖɔ Japɔŋ kʊnʊŋ, kɔzɩ kɔzɩ Preeziili nɛ Perʊ ajɛyɛ taa ɖenɖe aŋgba yuŋ ñɩna wena awɛɛ peɖe yɔ ayɔɔdʊʊ kʊnʊŋ ŋgʊ ɛzɩ lima nɛ sao paulo nɛ ɖɔɖɔ Anguar lɩm taa ɛjaɖɛ kɛ Palaos taa.

Japɔŋ kʊnʊŋ lɩna Japɔŋ kʊnʊmɩŋ cejewiye ndɩ ɖɩwɛ ɖɩyeke yɔ ɖɩ-taa. Kʊnʊŋ ŋgʊ kɩ-tɔm pe hiɣ a-tɩ kɛ canaʊ alɩwaatʊ taa pɩtɩŋna matʊ ndɩ ndɩ yɔɔ ɛlɛ ndʊ pɩkɩlɩ naʊ ñaala yɔ kɛ Siinɩya kʊnʊŋ tɔm pe matʊ. Mbʊ yebina se ɖɩnɩɩ tɔɔbʊʊ mbʊ pʊyɔ paya kʊ se Sinoxénique kʊnʊŋ yɔ. Hɔlʊ nakʊyʊ taa lɛ wayɩ wayɩ kpaɖʊ kʊnɛ kɩ-taa matʊ sakɩyɛ kpakʊ Ɛrɔpʊ kʊnʊmɩŋ matʊ ndɩ ndɩ kɔzɩ kɔzɩ Englɩsɩ kʊnʊŋ.

Ɖooo pitihiɣ lɛ paakpaɣ Japɔŋ kʊnʊŋ nɛ paɖʊ Altaïques cejewiye taa kɩ nɛ Mongol nɛ Turc nɛ Toungouze nɛ Kooree kʊnʊmɩŋ ɛlɛ Altaique wɛʊ kɔna ndɛŋkpɛzaɣ kɛ ɛyaa sakɩyɛ cɔlɔ. Yɔɔdasɩ nasɩyɛ wɩlɩɣ se Japɔŋ kɛ cenje kʊnʊŋ, kisidina Altaique kʊnʊŋ nɛ Austronésien waa tɔm pe.

Hɔɔlʊʊ lɛɛkʊ taa lɛ ɖɩnaɣ kʊnʊŋ cɛŋce kʊnʊŋ nakʊyʊ nɛ wɛtʊ sɔsɔtʊ natʊyʊ tɩñɔtɩna aïnou, tʊtʊ lɩna Jomon alɩwaatʊ taa nɛ wɛtʊ cɩkpetʊ, tɩñɔtɩna Kooree ŋgʊ tʊtʊ lɩna Yayoi alɩwaatʊ taa. Maɣzɩm taa lɛ Japɔŋ kʊnʊŋ pɩsa sɔnɔ nɖeke kʊnʊŋ, pʊ-tɔbʊʊ se kɩ nɛ nakʊyʊ patata. Ryukyu kʊnʊmɩŋ kɛ pɛtɛ ɛjaɖɛ taa sɔnzɩ kʊnʊmɩŋ kɛna kʊnʊmɩŋ weyi ɛnɛ Japɔŋ kʊnʊŋ pɛkpɛnda cejewiye keke yɔ.