Ɖeeɣa

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Petiŋ tɩʊ nɛ pɛsɛtɩ ki-pilinzi lɛ, pɩsakɩɣ ɖeeɣa, pʊ-tɔbʊʊ se tɩʊ tiku. Tɩʊ tiku ŋgʊ pasakɩ nɛ pɩla kpoŋgbolonaa. Kpoŋgbolonaa mbaa palakɩna tʊma sakɩyɛ. Tɩŋ wɛ ndɩ ndɩ. Pʊ-yɔɔ e-tikiŋ pɔɔya wɛ ndɩ ndɩ ɖɔɖɔ. Ɖajaa Pierre Gole ñɩnɩna kpaɖʊʊ 17 taa nɛ ɛtɩlɩ tɩŋ tikiŋ wɛtʊ ndɩ ndɩ.

Petiŋ tɩʊ nɛ pɛsɛtɩ ki-tiku lɛ, pɛhɛɛ kpoŋgbolonaa. Kpoŋgbolonaa kɩlɩna wazaɣ tɩʊ pilinzi taa. Cɩyɩm tɩʊ ñɔʊ nɛ kɩcakɩ wezuu, pʊ-tɔbʊʊ se cɩyɩm kɩñɔʊ nɛ kɩwɛʊ lɛŋ nɛ kɩlɩɣ hatʊ. Ɖeeɣa taa cɩyɩm tɩŋɩɣna nɛ pʊcɔʊ tɩʊ tɩŋa. Ɖɔɖɔ ɛzɩ calɩm tɩŋɩɣna ɛyʊ hola taa nɛ pʊcɔʊ e-tomnaɣ tɩŋa taa yɔ, mbʊ ɖɔɖɔ cɩyɩm tɩŋɩɣna ɖeeɣa taa nɛ pʊcɔʊ tɩʊ tɩŋa taa nɛ kɩhɔʊ hɛtʊ.

Tɩʊ wɛna hɔɔlɩŋ sɔsɔŋ naadozo. Hɔɔlɩŋ ɛnʊʊ yɔ : lila nɛ tiku nɛ pilinzi. Hɔɔlɩŋ ɛnʊ ɛ-taa lɛ, tiku petiŋ nɛ pɛhɛɛ-kʊ nɛ palɩzɩ kpoŋgbolonaa. Kpoŋgbolonaa wɛ ndɩ ndɩ. Kpoŋgbolonaa kɩwalaa wɛɛ. Paba palakɩna tablɩnaa nɛ kpelasɩ sɔsɔsɩ ndɩ ndɩ. Mba ɖɔɖɔ pɛhɛɣ nɛ pawazɩɣ lɔbʊtʊ sʊndʊ. Kpoŋgbolonaa palakɩna kuduyiŋ pɔɔyɩŋ nɛ mondola.

Kpoŋgbolonaa ɖoŋ ñɩma wɛɛ, paba payaɣ se kpoŋgbolonaa kɩsɛmaa. Kpoŋgbolonaa mba patakɩlɩ ɖoŋ yɔ, paba ñɛwɛɛ, paba lɛ kpoŋgbolonaa kʊhʊlʊmaa. Nabɛyɛ ñɛwɛɛ, paba kɩlɩna ɖoŋ kpem. Tɩʊ ŋgʊ payaɣ se ekalitusi yɔ, ŋgʊ pɛhɛɣ nɛ palɩzɩɣ kpoŋkpolonaa mba. Pʊ-tɔbʊʊ se tɩŋ fɛyɩ ɖoŋ kɩmaŋ, ɖɔɖɔ lɛ, pɩtɛkɛ tɩŋ tɩŋa pɛhɛɣ kpoŋgbolonaa. Tɩŋ weyi pɛhɛɣ-ɩ kpoŋgbolonaa yɔ, ɛ-taa nɩɩyɛ kɔyɔ : sɩnjaʊ, tamtʊʊna, ekalitusi...

Wondu sɔsɔtʊ ndɩ ndɩ lubu nʊmɔʊ taa lɛ, kpoŋgbolonaa kɩlɩna wazaɣ pɩdɩɩfɛyɩ. Pañɩnɩɣ kpoŋgbolonaa tʊma sakɩyɛ taa.